Kuolinpesä: 5. päivä

Melkein kahdeksan tunnin työpäivä eli kunto kohenee. Päivän teemana oli pyykinpesun jatkaminen ja tavaran kantaminen Sininauhasäätiön lähimpään asuntolaan. Ensimmäistä erää viedessä vastaanotto oli niin iloinen, että tuli mieleen modata raamatun säkeen puolikas "iloista antajaa Jumala rakastaa" muotoon "iloista ottajaa antaja rakastaa". 

Tämä tuli vahvistettua kun päivän kuluessa porukka vaihtui ja yhden myrtsin ilmeen jälkeen poistin kuormistani osan aiotusta tavarasta pois.

Reippaillessani ees-taas (onneksi aurinko paistoi ja olin valinnut sandaalit jalkineiksi) silmäni osui Asuntoa vastapäätä olevaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton käytetyn tavaran liikkeeseen. Siinähän se on ollut ennenkin, mutta kun en kuulu potentiaaliseen asiakasryhmään, en ole tutustunut tarkemmin. Nyt silmä osui ikkunassa lastenkirjoihin.

Lastenkirjoja olin löytänyt kuolinpesän kaapista. Tämän ei olisi pitänyt olla yllätys, sillä olin ne itse ominani pakannut, mutta ihminen on unohtuvainen. Kuulutin potentiaalisia ottajia eilen FB:ssä ja joku mainitsikin MLL:n. Poikkeamalla liikkeeseen selvisi, että sinne voin lahjoittaa niitä myyntikelpoisia kappaleista, jotka eivät sovi pikkuserkkujeni pojille, jotka FB:ssä ilmoitettiin potentiaalisiksi ottajiksi. 

Kotimatkalle pakkaan osan itselleni sopivista vaatteista. Osa jää vielä odottamaan, mutta periaatteessa nyt on vaatteet on loppuunkäsitelty, samoin kuin talousastiat ja pyyhkeet. Lakanapyykki jatkuu  ja tyynyliinojen silitys alkaa kun huomenna olen Asunnolla jumissa kunnes Nouto-Sortti saapuu.