17.3.2018

Saako asuntostailauksella sata tonnia?

Kaverini oli bongannut ex-asuntoni myynnissä.


Minä myin kämpän syksyllä 2015 pikkasen-omituisella-kaupalla, jossa kiinteistövälittäjällä oli valmis asiakas, joka näkemättä osti kämpän, ja (minun maksamani!) välittäjä edusti kaupanteossa ostajaa. Kuvion suunnitellut välittäjä yritti kusettaa minua hinnanasetannassa 6-0 ja koska halusi pintafiksatun kämpän uudelleenmyynnin provikat itselleen, myyntihinta tuskin oli paras mahdollinen.

Mutta minä halusin asunnonvaihtotilanteessa nopeat kaupat. Muistin hyvin, että uniikkia kämpää oli myyty vuonna 2003 useita kuukausia ennenkuin minä sain ex-ex-asunnon myytyäni rahat kauppaan.

En seurannut remontoidun asunnon myynnin etenemistä syksyllä 2015. Törmäsin seuraavan vuoden puolella ex-naapuriin, joka kertoi, että asuntoa ei oltu saatu kaupauksi ja välittäjä oli vaihtunut pariin kertaan. Uteliaisuuttani kävin ilmoituskuvista katsomassa mitä maalauksen ja parketinhionnan ohessa oli tehty. Keittiö uusiksi ja makkarin seinänlevyinen peilikaappi purettu. Lisäksi oli purettu olohuoneen pienen syvennyksen peilitaustainen hyllykkö, mutta tuolloisessa stailauksessa työnnetty siihen täysin sopimaton kaappi, jonka kattoa sitten valaisi 2 halogeenia.

Hintapyyntöä tuolloin en muista, mutta ottaen huomioon remonttikulut ja puutarhan velkaosuuden se ei ollut astronominen. Toisin kuin nyt, kun pyyntö on noin sata tonnia enemmän kuin mitä minä sain 2,5 vuotta sitten! Edellisiin kuviin verrattuna makkariin on rakennettu puolikas vaatekaapista, joka minulla oli käytössä ja lattia on käsitelty minimalistisen valkoiseksi. Ehkäpä järjettömän korkealle ankkuroidulla hinnalla yhdstettynä laatuhuonekaluihin päästään irti todellisuudesta?

Se, mikä ainakin on todellisuutta, on vastikesumma, jota karkuun asunnosta lähdin. Maksan asumisesta nyt 2000 euroa vähemmän per vuosi ja se luo merkittävää perusturvallisuutta elämäntilanteessani. Kuten myös asunnonvaihdolla vapautettu pääoma. (Tietenkin pääomaa olisi vapautunut enemmän paremmalla kaupalla, jota odottaessa ei olisi tarvinnut maksaa kuin muutama vastike ja pikkasen korkoa rahoituslainasta pankille, mutta olen luopunut omakuvasta, jossa olisin rationaalinen ja superfiksu sijoittaja.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti