Sukkia parsiessa katsoin Lydia Sennin videon Five MORE things I cut from my budget I don't miss! Formaattia käyttävät sekä minimalistit että rahakanavat ja sisältö on harvoin kiinnostavaa. Mutta kommentoin tämän kappaleen joutessani. (Puolet sukista odottaa neulan käsittelyyn.)
Ekana Senn mainitsee talouspaperin. Olen pyörittänyt omaa talouttani vuodesta 1991 ja parhaan muistini mukaan en ole koskaan ostanut talouspaperia. Aina käyttänyt rättejä. (Voi olla muistini heittää, mutta pätee ainakin viimeisen 20 vuoden ajalta.)
Seuravana valmisateriat. Näitähän ostan koko ajan enkä ole ollenkaan vakuuttunut, että pärjäisin halvemmalla kokkaamalla raaka-aineista. Pitäisi tehdä tarkempaa analyysiä, mutta tämä on kutina.
Sitten Senn mainitsee varsinaisten kosmetiikkatiskien tuotteet. En ole eläissäni pysähtynyt merkkituotteiden ääreen enkä ostanut halipskamaakaan vuosiin.
Enkä myöskään ostanut kallista shampoota. Shampoon hintaa itketään näissä videoissa usein enkä ymmärrä miksi. Edes silloin kun minulla oli kymmeniä kertoja pidemmät hiukset, shampoon kulutus ei tuntunut budjetissani.
Lopuksi puhdistusaineet. Siivoustavoillani näidenkään kustannus ei todellakaan ole ongelma. Paitsi, että kuolinpesän kahden asunnon tuplien päädyttyä kotiini minulla on niitä enemmän kuin tarpeeksi.
Eli en saanut vinkkejä kulujen karsintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti