En osta (melkein) mitään marraskuussa?

Olisi aika uudelle projektille, sillä

• keittiöni kaappi, hyllyt ja pöytä pursuavat ruokatavaraa
• kuolinpesän Asunnon pakaste pitää tyhjentää
• viimeiset kolme kuukautta ovat menneet reilusti yli budjetin (sillä kuolinpesä, mutta silti) ja
• vyötäröni on taas levinnyt.

Niinpä ajattelin kokeilla totista kulujen minimoimista marraskuussa. Tietoisena siitä, että pimeyteen yhdistettynä siitä ei tulisi yhtään hauskaa. Ja muistaen keskustelun köyhyyslarppauksesta. (Jos termi ei ole tuttu, lue Saaran blogiteksti.)

Mutta kun lumisade saapui Helsinkiin ja Autossa oli edelleen kesäkenkaat ja vihdoin olisi voinut paperien puolesta lähteä laittamaan Taloa myyntiin ja Asunnossa oli vieläkin kassikaupalla tavaraa poiskannettavana, tulin järkiini. Syyt kulutuslakkoon ovat validit, mutta ehdottomuus ei ole juttuni ja stressiä on tarpeeksi muutenkin.

Eli pyrin mussuttamaan kaappeihin varastoitua ruokaa ja ehdottomasti syömään pakasteita, mutta en mielipahalla.