Poikkesin isoon K-markettiin, jossa on nyt käynnissä jotkut Superpäivät. Kuten arvelinkin tarjouksessa oli Barillan peruspastaa ja käteni ojentui oitis ottamaan pari pakettia koriin. Vaikka pastaa oli jo kotona. Vaikka hinnassa ei ollut alennusta nimeksikään verrattuna halvempiin kauppoihin.
Edelliseen kotiini minulla oli tapana Stokkan Hullareilta ostaa (silloin kuin tämä tarjous vielä oli ohjelmassa) puolen vuoden pastat, jotka säilytin keittiön kaapin päällä. Pieni säästö, esteettinen häiriö, mitä siitä sain?
Turvallisuuden tunteen. Ruokaa on aina valmiina. Tämä ei yhden hengen taloudessa ole mitätön juttu, kuten tulin tammikuun sairauksien aikana toteamaan. Vaikka lähin elintarvikekauppa on kymmenen metrin päässä rapun ovesta.
Ajan ja vaivan säästön. Sen sijaan, että pitäisi miettiä onko pastaa ja mistä sitä saa ostettua (kun Barillaa ei nykyään joka kaupassa myydä) ja milloin sitä pitäisi ostaa, sitä vaan on.
Ostotuskan minimoinnin. En muista mikä tämän virallisempi nimi on, mutta pointti siis, että jos ostan ison erän kerralla, sen hinta kirpaisee vain kerran, kun taas yksittäin ostettuna harmitusta riittää.
Mutta yritän kuitenkin vähentää pastavarastojani ja olla palaamatta K-markettiin niiden takia. Sen sijaan pitää mennä sinne ostamaan ananaspaloja, jotka aidosti ovat halvempia kuin mistään on aikoihin saanut. Ja mahtuvat mainiosti jääkaappini vihanneslaatikkoihin, joilla ei muutakaan käyttöä ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti