Alkuperäinen hävitettävä kasa vaan on. Mutta ei pitäisi pysyä. Silti haahuilin taas ihan väärässä kohtaa kirjahyllyä ja poimin Elina Karjalaisen dekkarin, jonka juonesta en muistanut mitään. Tai itseasiassa olin sekoittanut toiseen kirjaan. Tuli nyt vielä kertaalleen luettua, mutta ei mitään tarvetta säilyttää. Vierestä lähti myös Karjalaisen perhepakinat, jotka eivät myöskään ole varsinaisesti jääneet mieleen.Eihän siinäkään mitään järkeä ole jos himassa olevat kirjat osaa täysin ulkoa. Mutta pitäisi olla näkemys siitä, mikä niissä viehättää ja tarttua toisinaan kiinni halusta eikä velvollisuuden tunnosta.
Tuomio: myyntiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti