Kuulakärkikynä

Kuukauden sisään on moni kuulakärkikynä kuivunut käteen. Vieläkään ei kynälaatikon pohja kuitenkaan pilkota.

Urbaanin olon opastusta

Nina Willfordin kirjan alaotsikossa on taas tuo pahuksen sana girl: City chic. An urban girl's guide to livin' large on less.

Ensimmäinen osa asumista. Sisustusvinkkejä ja sen sellaista. Samoin kuin eilisessä kehoitetaan käyttämään vanhentunutta opiskelijakorttia alennuksien saamiseksi. Toivottavasti minun ei tarvitse enää koskaan piilotella sohvaa lakanan tai sängynpeitteen alla.

Kakkososa kroppaa. Halpoja liikuntamuotoja (äänittää jumppaohjaus kotiversiota varten?). Hiusteleikkuun minimointia. Halvempia meikkejä.

Kolmanneksi ruokaa ja juomaa. Itsetehdyn ruuan iloa - pastasalaatti viidessä minuutissa. Millä ilveellä, kun keittämiseenkin menee vähintään viisi minuuttia? Tuotemerkit Suomen näkökulmasta oudossa valossa: Barilla halpispastaa?

Neljännessä kuteet. Ehdottaa vaatebudjetiksi 20% tuloista. ... Tämäkään kirja ei oikein istu elämäntyyliini.

Tuomio: myyntiin

Dekadenssia

Käsittelyyn Kera Bolonikin ja Jennifer Griffinin Frugal Indulgents. How to cultivate decadence when your age and salary are under 30. Painovuodesta päätelleen olen hankkinut kirjan alle 30-vuotiaana. En muista olenko silloin saanut jotain sisällöstä irti, nyt en. Typeryyden lisäksi osa "vinkeistä" oli tyyliä "laskuta työnantajaasi tyhjentämällä hotellin minibaari ja tarjoa sisältö ystävillesi". Mielestäni moraalitonta.

Tuomio: myyntiin

Mekot

Jos ei ole pariin kesään käyttänyt eikä enää oikein keksi missä ja milloin tulisi käyttäväksi niin vaatekaappi on väärä paikka säilytykselle.

Tuomio: kiertoon

Kosmetiikka

Yksi fiksuimmista tekemisistäni oli vuosia sitten alkaa merkitsemään kosmetiikkaan ostokuukausi. Tekee helpoksi raakata vanhentuneet tuotteet. Tosin peitemeikki oli helppo poimia pois myös siksi, että väriaine ja öljy olivat kahtena erillisenä kerroksena. Sen lisäksi lähti luomiväri, jossa ei ollut päivämäärää ja ripsiväri, jossa oli.

Zen...

Nicole Belandin Girl seeks bliss. Zen and the art of modern life maintenance on parin ensimmäisen luvun osalta mukavaa buddhalaisuuteen ja mietiskelyyn ja positiiviseen ajatteluun johdattavaa tekstiä. Ajattelin jo melkein jättää hyllyyn.

Mutta suurin osa ei koske elämääni ollenkaan ja kirjan nimessä on "girl"...

Tuomio: myyntiin

Nykyelämän tosiasia

on, ettei Pocket Encyclopedialla vuodelta 1993 ole juurikaan ollut käyttöä viime vuosina. Wikipedia rules.

Tuomio: paperinkeräykseen?

Vihreämmäksi

John Buttonin How to be Green on muistaakseni jostain "kirja punnalla" kaupasta. Siinä ei ole mitään erityistä vikaa, ei edes kovin vanhentuneen oloista sisältöä vaikka kirja on painettu 1990.

Mutta (lempisanani nykyään) en kahdessakymmenessä vuodessa ole kaivannut ohjeistusta vihreämpään elämään. Eli avannut tai lukenut kirjaa. Nyt katsastettuna löysin aukeaman, jossa kehoitettiin vähentämään roinaa. Joten

Tuomio: myyntiin (as if)

Miljonääri naapurissasi

Thomas J. Stanleyn ja William D. Dankon The millionaire next door. The suprising secrets of America's wealthy ei ole ohitettavissa ihan triviaalina tapauksena. Mutta melkein.

Peruspointti on, että ihmiset, jotka eivät käytä rahaa kerskakulutukseen ja elävät tulojensa mukaan, voivat kerätä ihan mukavan pääoman. Kerrassaan yllättävää. Varallisuus ei ole sama asia kuin tulotaso.

Ohjenuorat varmuuden vuoksi
1. Kulutus reippaasti alle tulojen
2. Ajan, energian ja rahan käyttö varallisuuden rakentumista tukevasti
3. Usko, että taloudellinen rippumattomuus ja tärkeämpää kuin korkean statuksen esittäminen
4. Vanhemmat eivät tukemeet taloudellisesti kotoa lähdön jälkeen
5. Aikuiset lapset tulevat toimeen omillaan
6. Markkinoiden hyödyntäminen
7. Oikean työn valinta

Miten selvität oletko varakas? Ikäsi kertaa talouden tulot ennen veroja. Jaa 10:llä. Tämän verran sinulla pitäisi olla omaisuutta (poislukien perinnöt). Kaava suosii lyhyen koulutuksen hankkineita.

Varakkailla taipumus vastata 'kyllä' kysymyksiin:
1. olivatko vanhempasi erittäin säästäväisiä?
2. oletko säästäväinen?
3. onko puolisosi säästäväisempi kuin sinä?

Jne. Toistoa ja esimerkkejä, jonka avulla edellä esitetty saadaan levitettyä 300 sivulle.

Tuomio: myyntiin

Kolme hametta

Minä en käytä hameita. Mikä ei ole suurin ongelma siinä, että olen pitänyt hyllyssä herra-ties kuinka monta vuotta Anna Johnsonin kirjaa Three Black Skirts - all you need to survive.

Ongelma on siinä, ettei kirjassa ole mitään oleellista. Kirjoittaja jopa tunnustaa esisanoissa ettei hänellä ole kolmea hametta. Eli se siitä viisaudesta.

Jos nyt joskus kuitenkin sattuisin kaipaamaan Johnsonin vaatekaappireseptiä, niin se kuuluu näin:

-3 mustaa hametta: yksi pitkä ja seksikäs, yksi polvien alle työkäyttöön ja yksi joustavasta materiaalista
- jakku joka sopii työhameeseen
- 3 housut: farkku, iltakäyttö, jousto
- yksi hyvin leikattu, kevyt villatakki
- kolme toppia: valkoinen paitis, vuoritettu hihaton, leotardi
- kolmet kengät: matalat, buutsit, mustat iltakengät
- yksi musta leninki

Tuomio: myyntiin

Statukseton

Harry Armfieldin Status. What it is and how to get it oli divaripoiminta. Joka oli jäänyt kesken. Kirjanmerkki oli poissa, joten en tiedä kuinka pitkälle olin lukenut. Koko kirjan kahlattuani en ymmärrä, miten olen voinut kuvitella yhdenkään sivun jälkeen kirjassa olevan mitään mielenkiintoista.

Kirja on vuodelta 1990. Ja Isosta-Britanniasta. Eli (koska ei oltu pyritty alkuunkaan mihinkään yleiseen filosofiointiin) auttamatta epärelevantti vuoden 2009 Suomessa.

Tuomio: Myyntiin

Vapaaehtoinen yksinkertaisuus

Jos yksinkertainen vaihtoehto sai mennä, miten käy Duane Elginin klassikon Voluntary simplicity? Ollut hyllyssäni niin kauan, että aurinko on syönyt selkämyksen värin.

Filosofinen, esittelevä, tylsä.

Tuomio: Myyntiin

Yksinkertainen vaihtoehto

Deborah Taylor-Hough:n A simple Choice, a practical guide for saving your time, money and sanity ei ollut alkuperäisessä "esiinvedetyssä" setissä. Otin sen käteeni ajatellen, että tänne voisi saada ekan pidän-tuomion.

Hui , hai. Minä en ole amerikkalainen kotiäiti ja kirjalla ei ole juuri mitään annettavaa. Hintapäiväkirja-idea oli ainoa, joka tämän ansiosta palautui mieleen.

Tuomio: Myyntiin

Varasta tämä kirja

Abbie Hoffmanin Steal this book on kirjoitettu ja julkaistu ennen syntymääni. Se on klassikko. Ymmärrän sitä paremmin nähtyäni leffan Chicago 10. Mutta minun ei tarvitse pitää siitä printtikopiota hyllyssäni. (Toivottavasti jossain on vielä internetistä "varastettu" tiedosto.)

Voinko luottaa muistiini? Käännettiinkö ja julkaistiinko tämä äskettäin suomeksi?

Tuomio: Kierrätykseen

Vanhaan hyvään aikaan

Olipa kerran internet, jossa oli sivukaupalla ilmaista tekstiä. Koska moinen ei voinut kestää kauan, teksti kannatti kerätä tiedostoon omalle koneelle ja mahdollisesti jopa askarrella pieniksi kirjasiksi...

Sivusto on edelleen livenä: http://www.soyouwanna.com/

Tuomio: Kierrätykseen

Miten sijoittaa, osa n+1

Minkähän kohtauksen käynnissä ollessa tämä tuli ostettua? Erkki Sinkon ja Kai Vakkurin kirja Lyhyt kirja rikastumisesta. Oppia osakesäästäjille ei ole omakustanne, vaikka se siltä näyttää. 31 lukua, 113 pientä sivua, 26 riviä per sivu.

Lause alusta "Uskomme kirjamme antavan ajattelun aihetta ja herättävän myös keskustelua." Lopun huoneentaulusta "Valitse pörssiosakkeista sopiva lajitelma."

Tuomio: myyntiin, mutta tuskin menee kaupaksi

Miten sijoittaa, osa n

Christopher Spinkin How to invest when you don't have any money. The fool's guide on lyhyt ja vaihteen vuoksi Ison-Britannian näkökulmasta.

Kirjan nimi on hämäävä. Eka puolikas on velkojen maksamista, menojen pienentämistä ja tulojen kasvattamista ja vasta luvusta 6 alkaa sijoittaminen. Ei budjetointia. Ei myöskään mitään säilyttämisen arvoista.

Tuomio: myyntiin

Tee-se-itse

Kyllä. Löysin vielä yhden askartelukirjaksi luokiteltavan kirjan . Ellen Luptonen toimittama D. I. Y. Design it yourself on muotoiluorientoitunut, mutta oleellisesti tee-se-itse tapaus.

Hienosti kuvitettu ja taitettu. Luova. Löydänkö jotain tehtävää? Blogini (sen toisen) mainosflyer kaipaa duunia, sen tajusin ja sain ideankin.

Tuomio: myyntiin

Raha-asioita tyhmyreille

Eric Tysonin Personal Finance of Dummies on täyttä asiaa. USA-painotteinen, mutta ei toivottomasti. Ei mitään oleellisen uutta, muutama poiminta alun lunttilistasta
- älä osta kulutustavaroita luotolla
- elä tulojesi mukaan
- säästä ja sijoita ainakin 5-10% tuloistasi
- tutki ennenkuin ostat (sijoitustuotteita), älä osta ellet ymmärrä
- sijoita itseesi ja toisiin. sijoita koulutukseesi, terveyteesi ja ihmissuhteisiin

Sivulta 355 "ylenkatsottu vakuutuksen muoto", 7 vinkkiä
- älä tupakoi
- juo alkoholia kohtuudella, jos ollenkaan
- lepää tarpeeksi
- kuntoile säännöllisesti
- syö terveellisesti
- käy terveystarkastuksissa
- haistele ruusuja

Tuomio: myyntiin

Tiedostettua kulutusta

Deborah Kn uckeyn kirjan The Ms. Spent Money guide. Get more of what you want with what you earn lähtökohta on minimoida kulutus asioihin, joista nauttii vähemmän, jotta vapautuvan rahan voi käyttää johonkin, josta nauttii. Allekirjoitan.

Miten tämän saa venytettyä kirjan mittaiseksi? Muistuttamalla kokonaiskustannuksista ja kuvaamalla budjetointiprosessin, jonka aloittaa väittämällä ettei kyseessä ole budjetointi.

Ihan mukavasti kirjoitettu, harjoituksia, case-esimerkkejä, mutta ei mitään oleellisesti uutta.

Tuomio: myyntiin

Ostostiede

Paco Underhillin kirja Why we buy. The science of shopping on hyvin kirjoitettu. Mutta jotenkin siitä ei vaan jää mitään varsinaisesti "käteen". En tiedä jäisikö enemmän, jos kuuluisin varsinaiseen kohdeyleisöön eli liiketilan ylläpitoon . Mutta asiakkaan näkökulmasta tärkein opetus oli "mitä pidemmän ajan vietät, sitä enemmän ostat." Käänteinen versio on helppo johtaa tuosta.

Tuomio: myyntiin

Vielä projekteja

Olikohan tämä viimeinen askartelukirja hyllyssäni? Nava Lubelskin The Starving artist's way. Easy projects for Low-Budget living ei tarjonnut mitään toteuttamista kaipaavaa. Tai joku kaunis päivä voisin kyllä tehdä oliiveista leivän päällistä. Kirjan reseptin mukaan soseutetaan 2,5 dl mustia kreikkalaisia oliiveja, 2 valkosipulin kynttä, 2 ruokalusikallista oliiviöljyä ja juuri jauhettua mustaapippuria. Toisessa versiossa mukaan tulee purkillinen mustapapuja, 1,25 dl paahdettuja saksanpähkinöitä ja lisää öljyä ja valkosipulia.

Tuomio: myyntiin

Järjestetään lisää

Pussiin oli päätynyt myös Julie Morgensternin kirja Organizing from the inside out. The foolproof system for organizing your home, your office and your life.

... se mikä tämän(kin) kirjan käsittelemisessä rassaa on, että jo ostaessa tiesin tekeväni virheen. Olin viettänyt tunteja selaamalla amerikkalaisia ammattiorganisoijien sivuja ja copy-pastannut satoja (kyllä, satoja) sivuja tekstejä talteen. Ja tulostanut ja mapittanut. Taivaan kiitos ne tulivat sentään hävitettyä jo pari vuotta sitten.

Morgensternin kirja on täysin asiallinen. Mutta turha. Kämppäni ja kirjaprojektieni tila voi näyttää katastrofaaliselta, mutta tämän kirjan tavaaminen veisi pari tuntia, joilla voi tehdä muutakin.

Hah, avasin sentään alkusivulle, jolla lukee, että jos pystyy löytämään sen mitä tarvitsee silloin kuin sitä tarvitsee, ei koe esteitä tavoitteiden saavuttamisessa ja viihtyy tilassaan, on "hyvässä järjestyksessä". Tämä määritelmä sopii minulle ja tilassa viihtyminen alkaa, kunhan saan nämä kirjat käsiteltyä!

Tuomio: Myyntiin

Feng Shui?

Tuskin uskoin silmiäni kun huomasin pussiin sisältyvän Karen Kingstonin kirjan Clear your clutter with Feng Shui. (Muistaakseni käänntty suomeksi.) En ihan ole aasialaisten uskomusten peruskuluttaja, meinaan.

Eli minkähän viisauksien vuoksi tämä on jäänyt pyörimään?

Kingston luokittelee roinaksi
1) tavarat, joita et käytä etkä rakasta
2) tavarat, jotka ovat epäsiistejä tai epäjärjestyksessä
3) liian paljon tavaraa liian pienessä tilassa
4) kaikki keskeneräinen

Näistä oma ongelmani on luokat 2 ja 4.

Tavaroiden säilyttämiseen Kingston on tunnistanut syyt
A) varmuuden vuoksi
B) osa identiteettiä
C) status symbooli
D) turvallisuuden haku
E) omistamisen tarve
F) peritty tapa
G) usko, että enemmän on parempi
H) yletön säästäväisyys

Jaha, lähestytään puoliväliä. Ja nyt alkaa feng shui kaaviot. Energiasäteilyä on joka sivulla. Tuli selväksi, että tämä on kirja, jota en käytä enkä rakasta.

Tuomio: Myyntiin

Ikätarkistus

Lähestyn muistaakseni neljääkymppiä? Juu. Eli _hiukan_ myöhäistä Joline Godfreyn kirjalle 20 $ecrets to money and independence. The DollarDiva's Guide to life? Kirjan 20 salaisuutta ovat

1. Hyväksy omituisuutesi. So done, quite possibly overdone
2. Ota itsesi tosissasi. Luvussa on fiksuja ajatuksia kuten "Jos et ota itseäsi tosissasi annat muille luvan ottaa sama asenne." Ohje "hymyile vähemmän" on ollut selkärangassani jo kauan
3. Pyydä anteeksi, älä lupaa. Erinomainen lähestymistapa, jota pitää edelleen harjoitella.
4. Nosta volyymiä. Hanskassa, mutta luku kehoittaa lähinnä kehittämään äänen kuunneltavuutta.
5. "Rokkaa ja lue." Lukeminen on hyödyllistä, lue monipuolisesti. Check.
6. Tutkimusmatkaile. Tehty, tehdään.
7. Poistu laatikosta. Yritän parhaani ja kirjan testin mukaan sain 10 pistettä 10:stä
8. Keksi/Innovoi. Yritän tätäkin niin paljon kuin ehdin
[skippaan rahasalaisuudet 9-12]
13. Tutustu toisiin kulttuureihin. Päivittäistä, jos pitää silmät auki.
14. Tee jotain. Tarkoittaa vapaaehtoistoimintaa tai muuta yhteisöllistä. Eka AP.
15. Äänestä. Tehty aina kuin mahdollista
16. Muista hyvät tavat. Toka AP.
17. Kehitä kestävyyttä. Fyysisestä puolesta kolmas AP, loppuuks tää pian?
18. Huolehdi ystävyyssuhteistasi. Neljäs AP.
19. Nauti yksinäisyydestä. Hoidossa.
20. Päästä irti. Juu, kirja lähtee eteenpäin.

Alkuperäinen Affluenza

Helpot on jo lähes kaikki hoidettu ja aika tarttua hankalampiin tapauksiin. Affluenza. The All-Consuming Epidemic on PBS 1990-luvun lopun dokumenttien innoittama. Ylihyvinvoinnin oireet, syyt ja parannuskeinot yhdessä paketissa.

Kirjan Affluenza testissä pääsin helposti luokkaan "Sinulla ei ole vakavia oireita, mutta jatka lukemista pysyäksesi terveenä." Eli kerrataan, poimien erityisesti vanhoja alleviivauksia.

1. Isot ostoskeskukset myyvät enemmän per kerrosneliö kuin pienemmät. Siellä on enemmän nähtävää, mikä johtaa impulssiostoksiin.
2. Luoton saatavuus ja helppous saa unohtamaan, että kyse on todellisesta rahasta. Luotonantaja markkinoi saamista heti, ei tarvitse odottaa.
3. Kasvavat odotukset voivat johtua pelosta ahneuden sijaan. Pelosta ettei näytä menestyjältä.
5. Ruotsalainen taloustieteilijä Staffan Linder varoitti vuonna 1970, että taloudellinen kasvu vähentää vapaa-aikaa. Kulutustavaroiden määrän kasvu tarkoittaa enemmän aikaa, joka kuluu niistä huolehtimiseen ja ostospäätösten tekoon.Samainen mies ajatteli, että valinnanvaran lisääntyminen johtaa siihen, että mainostaminen keskityy ei-funktionaaliseen, brändin rakentamiseen.

... äsh. Kirja on liian amerikkalainen. Ja siinä on kaikki samat teemat kuin kaikissa muissakin kirjoissa. Ei jaksa, ei viitsi.

Tuomio: Myyntiin

Tee-se-itse

Tuoreimpia askartelupuolen virheostoksia oli ReadyMade, joka vetosi ulkonäöllään ja tyylillään. Projekteja jätteestä. Luovuuden ylistämistä.

Sisältää yhden idean, jota puoliksi kokeilin. Käyttää tyhjiä CD-Rom koteloita kehyksenä asettamalla niitä isoksi piinnaksi ja kuva paloiksi sisälle. Ja kaksista tikkaista tehty kirjahylly näyttää niin yksinkertaiselta, että minäkin osaisin. Kahdet identtiset tikkaat vierekkäin ja lautaa portaille. Mutta kuka tuollaisen tarvitsee? Pitäisi sitten sekin käyttää uudelleen

Viimeisen aukeamansa mukaan kirjaa olisi voinut käyttää
1 tukena heiluvalle pöydälle
2 lahjapaperina (pienille asioille?)
3 viivottimena
4 harjoitustekstinä kääntäjille
5 taitteiden tasoittajana
6 kuljetettavana roinana
7 voimaharjoitteluun
8 keilailupalkinnon jalustana
9 vasarana
10 alustana
11 portaana jumpassa
12 sytykkeenä (aika ei-paperista paperia siihen)
13 ryhdinparannus laitteena
14 hyönteisten litistämiseen
15 retkeily WC-paperina (katso kohtaa 12)
16 aurinkolippana
17 lasten istuinkorokkeena
...

Onneksi muutkin kirjat käyvät noihin ja tämän voi myydä.

Paperimassasta

Jatkaen edellisestä. Painovuotensa perusteella noin 20 vuotta hyllyssäni on seisonut Juliet Bawdenin Taiteile paperimassasta. Minkähänlainen vadin tai pukukodun tarve saisi minut oikeasti askartelemaan. Sotkuistakin taitaa olla.

Toinen pitkäaikainen hyllyn täyte on The Ultimate Crafts Compedium. Jos sen 300 projektissa on joku, joka oikeasti olisi tehtävä, olisi tullut tähän mennessä tehtyä?!

Tuomio: myyntiin, myyntiin

Miksi, oi miksi

Minun pitää ostaa askartelukirjoja, vaikka joka kerran ostospäätöstä tehdessäni tiedän, että se on tyhmää. Sillä en koskaan askartele mitään. Muun muassa siksi, ettei ole monia tavaroita joita tarvitsisin lisää.

Menin kerran Arbiksen kurssille, jossa opetettiin vääntämään rautalangasta esineitä. Vasta paikan päällä muistin/tajusin, ettei minulla ole tarvetta yhdellekään moiselle.

Jean Raillan Get Crafty on enemmän tekstiä kuin ohjeita. Filosofiointia mm. siitä, että käsitöiden arvo on vähäinen, sillä ne ovat naisten aluetta. Asiaa. Mutta muistaakseni se jäi hyllyyn kaavattoman A-linjaisen hameen ohjeen takia. Ihan niinkuin ullakolla ei olisi kahta laatikollista kaavallisia käsityölehtiä?

Tuomio: myyntiin

Onnellisuutta

Onnellisuudesta tuli muotisana jokin vuosi sitten. Lienee johtanut siihen, että Daniel Gilbertin kirja sai nimekseen Stumbling on happiness eikä jotain muuta. Kirja nimittäin on yleisempää ihmisen ajatteluasiaa.

Joka olisi ihan yleissivistävää luettavaa. Mutta kun ei jaksa. Puoliväliä pidemmälle. Vaikka ihan hyvin kirjoitettukin.

Pointti, käsittääkseni, ettei ihmisellä ole kykyä arvioida luotettavasti tulevaisuutta niin, että hän voisi tehdä päätöksiä, jotka tekevät hänet onnelliseksi tulevaisuudessa.

Tuomio: myyntiin

Mainosten maailmasta

Eric Clarkin kirja The Want makers. Lifting the lid off the world advertising industry: how they make you buy on paksu ja ainakin kerran luettu. Hintsu ongelma 1: se on 21 vuotta vanha. Hintsu ongelma 2: En enää haaveile mainostoimistosta työpaikkana.

Tuomio: myyntiin (aina voi yrittää)

Pois, edes hiukan

Lauantaina vein YHDEN pussin tästä kasasta divariin.

Viides periaate

Peter M. Sengen kirja The fifth discipline. The art & Practice of the learning organization oli muistaakseni TKK:lla Esa Saarisen luentosarjan lukemistona. Kuuntelin luennot, olen tehnyt alleviivauksia kirjaan, en suorittanut kurssia.

Miksi jäi hyllyyn? Ajattelinko, että joku päivä oppiva organisaatio olisi osa elämääni? Kirjan sievien systeemikuvien takia?

Tuomio: myyntiin

Taas ilman

Judith Levinen kirja Not Buying It. My Year Without Shopping on muistaakseni suomennettu. Se ei ole huono, mutta uuden läpiluvun jälkeen, kirja vaikutti melko mitäänsanomattomalta. Levinelle ei tunnu tuottavan vaikeuksia vähentää ostoksia, luopua eineksistä ja ravintoloissa käynnistä. Nämä ovat vain ohimeneviä huomautuksia ja suurin osa tekstistä on yleisempää pohdintaa kulutuksen merkityksestä ja vaikutuksesta.

Näissä jaksoissa ehkä oli jotain, johon olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota, mutta kaikki tuntui (liian) tutulta.

Tuomio: myyntiin

Opas 15 vuoden takaa

Pentti Avomaan Sijoittajan opas on vuodelta 1994 ja on pyörinyt kämpässä ainakin kymmenen vuotta. Lähes kaksisataa sivua eli 2/5 kirjasta on arvotaiteen markkahintoja.

Alleviivauksista päätellen olen osakkeiden kohdalta jotain yrittänyt oppia, mutta jos tulee tarvetta kerrata niin tuoreempia lähteitä varmaan on.

Tuomio: Kierrätyksen kautta paperinkeräykseen.

Idiotia

Mikään kirja ei lähtenyt käyntiin. Ennen kuin hyllystä löytyi Aito idiotiA. Alivaltiosihteerin kauneimmat palindromirunot. Poimittu alennusmyynnistä? Luettu nyt toistamiseen? Kokonaisen runon lainaus tuskin tekijänoikeuden sallimaa, joten totean lempparikseni runon Kiusattu sivulta 65.

Tuomio: myyntiin

Kansantalouden perusteet

Auts! Muistin, että Tim Harfordin The Undercover Economist. Exposing why the rich are rich, the poor are poor - and why you can never buy a used car! oli kevyttä luettavaa Freakonomics tyyliin. Ehei. Vaan kansantalouden perusteet hieman eri tyylilajissa.

Luin kansantaloutta valtsikan pääsykokoeisiin 20 vuotta sitten, en päässyt sisälle. Yritin (muistaakseni) suorittaa kyseisen kurssin TKK:lla, mutta Jaskarin luentojen kuuntelu jäi parin kuukauden jälkeen. Olen pärjännyt jokseenkin OK tähän asti (ja olen joskus lukenut Harfordin kirjan kokonaan läpi) eli ilmeisesti omaksunut tarvittavan tiedon.

Tuomio: myyntiin

(Tim Hartfordin kevyempiä tekstejä Slatessa.)

Leino

Jossain vaiheessa minulla oli aika monta (kaikki?) tästä klassikkosarjasta. Olivat halvalla myynnissä. Leinon kirjassa oli Elämäni kuvakirja ja Helkavirsiä. Ilmeisesti oli pysynyt hyllyssä ensimmäisen vuoksi, mutta lyhyen tarkastelun perusteella ei kannattanut siksikään.

Tuomio: myyntiin

(Leinon tekstejä löytyy Gutenberg.org:sta aika paljon.)

Ilman

Mary Carlomagno oli hyödyntänyt suosittua "teen vuoden ajan ja kirjoitan"-formaattia. Hän luopui kuukaudeksi alkoholista / vaateostoksista / hisseistä / sanomalehdistä / kännykästä / ulkona syömisestä / televisiosta / takseista / kahvista / kiroiluista / suklaasta / moniduunaamisesta (? multitasking).

Give it up! My year of Learning To Live Better with Less oli suurimmaksi osaksi niin kaukana omasta maailmastani, ettei tarjonnut muuta kuin päänpyöritystä. Poikkeuksena hissi, sanomalehti ja kiroilu. Pari viikkoa on ollut pisin aika, jolloin olen muistanut ja viitsinyt kävellä työpaikalleni kuudenteen kerrokseen. Voin vain kuvitella kuinka paljon paremmassa kunnossa olisin, jos tahdonvoimaa olisi enemmän. (Onneksi meillä ei tarvitse jonottaa 5-10 minuuttia hissin käyttöä!)

Sanomalehdestä luopumista olen miettinyt siitä lähtien kun muutin Etelä-Helsinkiin, jossa jakaja ei saa lehteä tuotua ennen kuutta aamulla. Olemme tavanneet pihalla niin monta kertaa, että hän antaa minulle siellä lehden käteen. Mieluiten lukisin sen kuitenkin heti suihkun jälkeen, aamiaisen yhteydessä. Tästä harmista ja huomattavasta tilausmaksusta huolimatta lehti tulee edelleen.

Kiroilusta olisi ihanaa päästä eroon. Mutta en ole tosissani yrittänyt. Epäilen, että kiroilu tukee negatiivista ajattelua, josta olisi hyvä harjoitella myös pois. Ehkä ensi vuonna.

Tuomio: myyntiin

Hakuteokset

Silmäni eksyi jo aivan toiselle puolelle hyllyä, hakuteoksiin. Jos en ole kahteenkymmeneen vuoteen ole tarkistanut mitään näistä kirjoista...

Tuomio: myyntiin

Kesädekkari

Alkuperäinen hävitettävä kasa vaan on. Mutta ei pitäisi pysyä. Silti haahuilin taas ihan väärässä kohtaa kirjahyllyä ja poimin Elina Karjalaisen dekkarin, jonka juonesta en muistanut mitään. Tai itseasiassa olin sekoittanut toiseen kirjaan. Tuli nyt vielä kertaalleen luettua, mutta ei mitään tarvetta säilyttää. Vierestä lähti myös Karjalaisen perhepakinat, jotka eivät myöskään ole varsinaisesti jääneet mieleen.

Eihän siinäkään mitään järkeä ole jos himassa olevat kirjat osaa täysin ulkoa. Mutta pitäisi olla näkemys siitä, mikä niissä viehättää ja tarttua toisinaan kiinni halusta eikä velvollisuuden tunnosta.

Tuomio: myyntiin

Jo ylähyllyllekin

Nyt osui katse jo varsinaiseen aakkostetettuun osaan kirjahyllyä. Siellä oli kaksi Minna Lindgrenin musiikkipakinakirjaa, jotka muistan ostaneeni niihin aikoihin kun suomenkielisen kirjallisuuden määrän vähäisyys hyllyssä alkoi olla mielestäni hälyttävää.

Kertasin toisesta kirjasta kolmasosan. Ihan hauskoja juttuja, mutten jaksanut loppuun, enkä ole hirvittävän kiinnostunut klassisesta musiikista, joten...

Tuomio: myyntiin

Tämä alkaa rullaamaan

Miksi ihmeessä minulla oli hyllyssä (vanhentunut) kirja brittiläisestä luokkajärjestelmästä? Jota en ollut lukenut vuosikymmeniin (todennäköisesti kahteen). Muistelin, että Jilly Cooperin Class oli hauskanpuoleinen, joten aloin lukea. Mutta totesin sen nopeasti snobistiseksi enkä huvittavaksi.

Paul Fusselin Class. A guide through the American Status system on tiiviimpää tekstiä, mutta ei aihetta, johon olisin kiinnostunut perehtymään.

Tuomio: myyntiin

Pienellä palkalla

Siirsin "pussin" kirjat rahille, sillä huomioni on aivan liikaa keskittynyt hyllyssä oleviin. Syntyneestä pinosta poimin Barbara Ehrenreichin kirjan Nickled and Dimed, jonka edellisestä lukemisesta oli vuosia.

Luin kokonaan läpi. Olin unohtanut osan surkeudesta, eikä tilanne varmaankaan ole oleellisesti Bushin vuosien aikana muuttunut. Keskiluokan edustajana en kuitenkaan ymmärrä oman maani tilannetta. Lehtijuttuihin tuntuu (minusta) valikoituvan erikoistapauksia köyhyyden edustajiksi.

Lähempänä Suomea oli edellisen toisinto Isosta Britannista: Fran Abramsin Below the breadline. Living on the Minimum Wage. Ruokaan kulutetut määrät näyttivät isoilta, mutta en ole vahtinut omiani aikoihin, joten suhteellisuudentaju on voinut kadota.

Vaikka kirja ei ollut vanhentunut ei sitä silti ole syytä säilyttää.

Tuomio: myyntiin

Sisustuksen ongelma

on siinä, että pienessä kämpässä on liikaa kamaa. Muutin tänne 6 vuotta sitten ja tuolloin ostetut sisustuslehdet ovat edelleen hyllyssä. Selasin nyt läpi enkä kasittääkseni ole käyttänyt niistä yhtään ideaa.

Kauniita kuvia oli tietenkin.

Tuomio: Kierrätykseen

Ja sama koskee - tietenkin - sisustuskirjoja. En tarvitse ratkaisuja sisustusongemiin, jos vähennän kamaa.

Tuomio: myyntiin

Viimeinen lounas

Pakastelokerossa oli enää yksi lounasannos (vasemmalla). On makuasiat kummia. Toisille ei maistuisi meikäläisen mömmöt. Kaiken kukkuraksi mikrossa lämmitettynä. Ja minä taas olen useimmiten tullut työpaikan ruokalasta nälkäisenä takaisin, kun en ole halunnut maksaa, jollei löydy täysin mieluista.

Uusi podcast (Accidental creative) läpäisi testikuuntelun. Eka jakso, jonka testasin, oli "Dying empty", joka päivä pitäisi puskea luovuutta ja ideoitaan ulos niin ettei jäisi toteuttamatta.

Affluenza - yksi versio

Seuraavaksi pussista paljastui Oliver Jamesin paksuhko kirja Affluenza. How to be successful and stay sane. James kulki ympäri maailman ja haastatteli ihmisiä elämän valinnoista. Päätyi pussiin, sillä en koskaan päässyt alkua pidemmälle.

Aloitin selailevan lukemisen nyt keskivaiheilta kirjaa. Ihmisten kuvaus vaikutti kovalta ja kriittiseltä. Ja jotenkin kliiniseltä. Kolmannen osan alussa kirjoittaja totesi eksplisiittisesti siirtyvänsä nyt omiin näkymyksiinsä. Joihin kuului ensimmäisenä vaiheena lapsuutta käsittelevä terapia. Jaaha, ei ihan meikäläisen maailmasta.

Tuomio: myyntiin

Rahan kätkemisestä

Muistin hyvin, että pussissa oli Heidi Evansin kirja How to Hide Money from your Husband... and Other Time-Honored Ways to Build a Nest Egg. Ensimmäinen ajatus käteen ottaessa oli "en kai minä tätä skeidaa enää uudestaan lue?"

Selasin kuitenkin ekat 60 sivua. Ihan yhtä järkyttävää kuin muistinkin. Varastetaan talousrahoista, myydään luottokorttiostokset käteisellä eteenpäin... Summeerattuna viimeisen sivun 10 käskyn kuudennessa "Piilota raha aviomieheltäsi aviomiehen hyväksi." Kiesus. Kymmenes käsky oli tosin ok "Vähän rahaa sivussa saa naisen aina hymyilemään."

Tuomio: myyntiin

Pussista nousi

Juhani Seppäsen Hullu työtä tekee on suomenkielistä tekstiä 200 sivua eli perusvaudillani kahden tunnin huki. Mutta lukematta jäänyt. Olin kyllä aloittanut ja jäänyt siihen käsitykseen, että kirja oli jonkinlainen suomalainen Independent Professional-avaus.

Ei suinkaan. Vaan ajatuksia tulvivaa tekstiä (minkä takia lukeminen ei voi olla perusnopeutta) työhyvinvoinnista. Jota olen työssäkäyvänä, työsuojeluvaltuutettuna ja luottamushenkilönä työn ohessa ja kursseilla jonkin verran itsekin pohtinut. Esimerkiksi silloin kuin työpaikkani henkilöhallinnon yksi johtohenkilö paasasi työhön emotionaalisesta sitoutumisesta (rationaalinen kun ei riitä). Hänen mukaansa työssä piti intohimoisesti toteuttaa itseään tms. Ottaen huomioon, että yleisössä oli vuoro-, seisoma- ja kokoonpanotyötä tekevien tehtaalaisten edustajia, meni minusta överiksi.

Eli Seppänen sai minut puolelleen lopullisesti toiseksi viimeisellä sivulla, jossa hän kirjoittaa "Koska työ on lähtökohdiltaan rationaalista toimintaa, ovat sen haitat sitä vähäisemmät, mitä vähemmän siihen on liitetty emotionaalisia tai näennäiseettisiä elementtejä."

Mutta en minä tätä toista kertaa lue, joten...

Tuomio: myyntiin

Käsi pussiin...

Pussista nousi Eric Tysonin löyhästi ladottu Mind over money. Your path to wealth and happiness. Jos muistan oikein ostin Amazon-tilauksen ohessa alelöytönä. Tai voitaneenko puhua löydöstä, jos antaa niin kovin vähän.

Ekalla sivulla, alkupuheessa, Tyson toteaa periaatteikseen
1) kuluta vähemmän kuin tienaat
2) säästä säännöllisesti tulevaisuuden tavoitteisiin
3) osta ja omista sijoituksia pitkän ajan mentaliteetilla

Fine, toteutan noi. Mutta miten saan varakkuutta ja onnea? Siihen ei vastannut kirjan pääosa, joka käsitteli ongelmakäyttäytymistä kuten velkaantumista ja addiktioita. En tunnistanut itsessäni kuin lievää raha-asioiden välttelyä. Ja jos pankki lähettäisi edelleen salkkutiedotteet paperilla ei olisi sitäkään. Mutta kirjautua verkkopankkiin tarkastaakseen tilanteen... se kyllä jää tekemättä.

Tuomio: myyntiin