Työtön, vaikka tulisi aineellisesti jotenkuten toimeenkin, on todella osaton kaikesta siitä, mistä aikuisten elämä koostuu: työyhteisö ja mahdollisuus kehittyä ammatillisesti puuttuvat. Ei ole työterveyshuoltoa, koulutuksia, kehittämispäiviä, työmatkoja, seminaareja eikä pikkujouluja. Loma-ajoista tulee merkityksettömiä, samoin viikonpäivistä. Ryhdyin välttämään tilaisuuksia, joissa tapaisi uusia ihmisiä, joille minun pitäisi tehdä tiliä työttömyydestäni. Sain rohkeutta olla avoimesti työtön vasta, kun olin ensin kirjoittanut siitä Ämmissä.En pysty allekirjoittamaan tuosta juuri mitään. Ensinnäkin on tolkuttomasti duuneja, joihin ei kuulu työmatkoja eikä seminaareja.
Lomia pidin miten sattui töissäollessakin, joten olivatko loma-ajat "merkitykselisiä"? Nykyäänkään kesän loma-aika ei jää huomaamatta, sillä silloin kirjastot ja arkistot laittavatr ovensa säppiin. Viikonpäivistäkin pitää pitää kirjaa, sillä vastaavasti pitää tietää milloin kirjastoihin ja arkistoihin pääsee sisälle. Ja seminaareja yms. tapahtumia, joissa voi kokea suunnilleen yhtä paljon yhteisöllisyyttä kahvikupin ääressä kuin töissäkin, riittää.
Valitsin harrastukseni onnekkaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti