Miksi lototaan?

Luulisin useimpien tietävän, ettei lottoaminen ole kannattavaa. Tai kuten Jere-Pekka Jokinen gradussaan Seitsemän oikein : Uskomukset, asenteet ja päätöksenteon harhat suomalaisten lottoamisessa formaalimmin selittää: "Jokainen pelattu lottorivi on odotusarvoisesti häviävä panostus, sillä Suomessa yli puolet lottorivin hinnasta on unelmalisää ja se ohjautuu pelinjärjestäjän haltuun".

Jokinen keräsi verkkolomakkeella 175 vastaussettiä, joiden perusteella

Selvästi suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi lottoamisen taustalla erottuu mahdollisuus voittaa loton päävoitto. Tämän vaihtoehdon valitsi 61 prosenttia vastaajista. Lottoamisesta saatavat jännitys ja viihde toimivat merkittävimpinä lottoamisen syinä yhteensä 19 prosentille vastaajista. Vain vajaa kaksi prosenttia vastaajista ilmoitti tärkeimmäksi tekijäksi lottoamiselleen hyväntekeväisyyden. Samoin alhaiseksi tärkeimmäksi tekijäksi jäi vaihtoehto onnekas olo, keräten vain vajaan kolmen prosentin osuuden vastauksista. Jokin muu vaihtoehdon valitsi 15 prosenttia vastaajista.

Neljästä vaihtoehdosta "Lottoajien ryhmässä 67 prosenttia arvioi loton päävoiton todennäköisyyden oikein. "

Epärationaalisuutta edusti m.m. se, että "Lottoajista suurin osa (33 %) ei suostuisi vaihtamaan omistamaansa yhden euron arvoista lottoriviä hintaan 1 – 9 euroa, vaikka vaihto ei aiheuttaisi vaivaa eikä kustannuksia. " En kyllä vaihtaisi minäkään.

Lottoajat rikkoivat valinnoillaan epävarmuuden vallitessa odotetun hyödyn teorian preferenssien muuttumattomuus oletusta sekä riippumattomuus aksioomaa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhdenmukaiset Kahnemanin ja Tverskyn (1979, 268) artikkelin kanssa. Preferenssien epäjohdonmukaisuuksien vuoksi on perusteltua todeta, että odotetun hyödyn teoria kuvaa puutteellisesti päätöksentekijän valintaa epävarmuuden vallitessa