Thursday, June 1, 2017

Kamalat kengät ja ihanat yöpaidat

Äitini kuoli alkuvuodesta 2013. Häneltä jäi käyttämättömät kengät, jotka olivat minusta kamalat. Pohjissa ei ole käytännössä mitään kuviointia ei pitoa. Kengät painavat kuin synti ja näyttävät veneiltä isoissa jaloissani.

Mutta ne olivat perussiistit ja käyttökelpoiset vuodenaikaan, johon minulla ei ollut toisia kenkiä. Konmaritus-meiningillä ne olisi pitänyt heittää menemään, mutta olen pitänyt kenkiä sitkeästi. Sillä niin olisivat esivanhempanikin? Nyt päälle on tullut melkein reikä ja pohjan olematon kuviointi mennyt paikoittain sileiksi, joten siirrän ne maaseutukäyttöön.

Sen sijaan äidin ja samana keväänä kuolleen mummoni yöpaidat jäävät kaappiini, vaikka niissä on pieniä reikiäkin. Yöpaidat ovat yksityinen tapani muistaa rakkaitani.

Osa on niin ohkaisiksi kuluneita, että vedän lämmöksi päälle ylisuuren t-paidan, joita minulla on varastoissa runsaasti. Kerrospukeutuminen kannattaa - palaan tähän vielä myhöhemmin.

No comments:

Post a Comment